HÄPEÄLLISIÄ TAPAHTUMIA AVAIN ASUMISOIKEUS OY:N HISTORIASSA

Blogin aloituskirjoituksessa 1.2.2015 lueteltiin tapahtumia, jotka liittyvät AVAIN Asumisoikeus Oy:n häpeälliseen historiaan yleishyödyllisenä yhteisönä. Seuraavassa esitetään kattavampi luettelo tapahtumista, joita voidaan pitää häpeällisinä tai ainakin kyseenalaisina yleishyödylliselle yhteisölle:

1) Asukkailta käyttövastikkeissa kerättyjen korjausvarojen laiton siirtäminen vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon vuosina 2006 - 2007.

2) Omistusjärjestelyt vuosina 2007 - 2010 (mitättömät/laittomat osakekauppat 2007 - 2008, syksyn 2010 salainen Liukku-kauppa), joiden tuloksena yleishyödyllinen asumisoikeusyhtiö päätyi yksityisten liikemiesten omistukseen ja määräysvaltaan.

3) AVARA-konsernin huonosti rakennettujen ja kaupaksi käymättömien vapaarahoitteisten omakotitalojen siirtäminen yleishyödylliseen asumisoikeusyhtiöön vuonna 2009.

4) Asukkailta hoitovastikkeissa kerättyjen ylijäämien siirtäminen vastoin asumisoikeussopimuksia ja ympäristöministeriön suositusta pääomapuolelle ja tasaukseen vuosina 2006 - 2010.

5) Asukkaiden edustajien alueellisten kokousten ja valtakunnallisen kokouksen lakkauttaminen vastoin asumisoikeussopimuksissa kuvattua asukasdemokratiaa vuonna 2013 eli asukashallinnon ja -demokratian typistäminen kohdetasolle, jolloin asukkaiden edustajat eivät voi enää yli taloyksikkörajojen ottaa kantaa esimerkiksi talousarvioihin ja käyttövastikkeiden määräytymislaskelmiin eikä valita ehdokkaita yhtiön hallituksen asukasjäseniksi.

6) Asukkaiden rahastaminen lähipiiriyhtiöiden kautta, jonka seurauksena esimerkiksi isännöintikulut ovat huomattavasti korkeammat kuin muissa asumisoikeusyhtiöissä.

7) Vastikeale, jossa uusille asumisoikeusasukkaille luvataan käyttövastike puoleen hintaan jopa puoleksi vuodeksi.

8) Virolaisten rakennustyömiesten majoittaminen asumisoikeusasuntoihin.

9) Asumisoikeus- ja yhteishallintolain rikkominen toistuvasti (esim. jälkilaskelmafarssi, asukkaiden kokouksen valitseman valvojan toimintaedellytysten vaikeuttaminen, kieltäytyminen antamasta asukastoimikunnIlle teknisten katselmusten, kiinteistökierrosten sekä kuntotutkimusten tuloksia).

10) Yhtiön edustajien käyttäytyminen asukaskokouksissa ja ilta"seminaareissa".

Porsaanreikiä täynnä oleva asumisoikeuslainsäädäntö on mahdollistanut osan edellä mainituista AVAIN Asumisoikeus Oy:n häpeällisen historian tapahtumista. Porsaanreikiä on tähän mennessä paikattu kahdella asumisoikeuslain (Laki asumisoikeusasunnoista 16.7.1990/650) muutoksella vuosina 2010 ja 2012. Vuoden 2010 lakimuutoksella (21.12.2010/1256) kielletään hoitovastikkeiden tasaaminen (16 a §) ja vuoden 2012 lakimuutoksella (29.6.2012/386) pyritään estämään mm. asumisoikeustalon omistajayhtiön osakkeiden luovuttaminen uudelle omistajalle asumisoikeusyhtiön omistajayhteisön (holding-yhtiön) osakkeiden luovutuksella (48 e §) eli estämään syksyn 2010 kaltaiset Liukku-kaupat (ks. tarkemmin HE 47/2012).

AVAIN Asumisoikeus Oy:n häpeällisen historian tapahtumista kolmea ensinmainittua on jo tarkasteltu ARA-KIRJOITUKSIA -blogissa, koska ne liittyvät myös ARAn häpeälliseen historiaan valvovana viranomaisena. AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyjä on käsitelty myös ASUNTORAKENTAMISEN KEHITYSSÄÄTIÖ -blogissa, koska ko. säätiöllä on ollut keskeinen rooli AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyissä vuosina 2007 - 2010. Tässä blogissa on jo aikaisemmin kerrottu AVAIN Asumisoikeus Oy:n vastikealesta, joka on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan ja jonka paikkaa yhtiön häpeällisten tapahtumien historiassa tulee tarkastella uudelleen, kun sen vaikutukset käyttövastikkeisiin ja omakustannusperiaatteen toteutumiseen saadaan selvitettyä. Muita tapahtumia (kohdat 4 - 6 ja 8 - 10) käsitellään tarkemmin kevään ja kesän aikana.

AVAIN ASUMISOIKEUS OY:N VASTIKEALE (3)

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tiedotteessa (Tiedote 6.2.2015, Dnro 20846/631/15) asumisoikeusyhteisöille otsikolla "Asumisoikeusasuntojen tarjoaminen alennettuun hintaan" ylijohtaja Hannu Rossilahti ja apulaisjohtaja Heli Huuhka kirjoittavat seuraavaa:

Sanomalehdissä on tammikuussa markkinoitu uusille asumisoikeusasukkaille asumisoikeusasuntoja alennettuun hintaan. Alennus koskee käyttövastikkeita, ei asumisoikeusmaksua.

ARAn näkemys on, että kaikkia asumisoikeusasukkaita on kohdeltava tasapuolisesti käyttövastikkeiden suuruutta määriteltäessä. Uusille asumisoikeusasukkaille asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden tarjoaminen määräajan alennettuun hintaan ei sinällään ole omakustannusperiaatteen vastaista, mutta käyttövastikkeiden määräytymisperusteiden tulee lain mukaan olla sellaiset, että vastikkeet jakautuvat huoneistojen kesken kohtuullisella tavalla.

Asumisoikeuslain mukaan asumisoikeusasunnot pitää ensisijaisesti olla asumisoikeuskäytössä. Lain mukaan asuntoja voidaan kuitenkin toissijaisesti  käyttää vuokralaisten asuntoina. ARA on ohjeistanut, että asuntoja on markkinoitava asumisoikeusasuntojen irtisanomisaikaa vastaavan kolmen kuukauden ajan asumisoikeuskäyttöön. Jos asuntoon ei tässä ajassa saada uutta asumisoikeuden haltijaa, voi yhtiö vuokrata asunnon lyhyeksi määräajaksi.

Tiedotteen mukaan lisätietoja antaa ylitarkastaja Mirja Suopanki puh. 029 525 0816.

Rossilahden ja Huuhkan mukaan "uusille asumisoikeusasukkaille asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden tarjoaminen määräajan alennettuun hintaan ei sinällään ole omakustannusperiaatteen vastaista, mutta käyttövastikkeiden määräytymisperusteiden tulee lain mukaan olla sellaiset, että vastikkeet jakautuvat huoneistojen kesken kohtuullisella tavalla". Kun Rossilahti ja Huuhka kiemurtelevat vastauksessaan, niin ympäristöministeriön hallitussihteeri Juha Post ilmaisee vastauksessaan 20.2.2015 (YM3/033/2014) ministeriönsä ja ARAn kannan vastikealeen suoremmin:

Ympäristöministeriö on yhdessä ARAn kanssa selvittänyt asiaa ja todennut, että toiminta ei ole omakustannusperiaatteen vastaista.

Helsingin Sanomien artikkelissa 31.1.2015 Huuhka oli vielä sanonut, että ”vastikkeiden väliaikainen alennus ei ole omakustannusperiaatteen vastaista” ja että "puoleen hintaan markkinoitavat asunnot ovat suuria ja siksi käyttövastikkeet ovat suuria".

ARAn tiedotteessa 6.2.2015 kirjoitetaan, että asumisoikeusasuntoja on markkinoitu sanomalehdissä alehintaan tammikuussa. Totuus on kuitenkin se, että vastikeale alkoi jo viime vuoden loppupuolella ja jatkuu edelleen. Viime vuoden loppupuolella vastikeale puoleen hintaan luvattiin jopa kuudeksi kuukaudeksi. Tämän vuoden puolella vastikeale puoleen hintaan on luvattu enää kolmeksi kuukaudeksi. Vastikeale on jatkunut vielä helmikuussa ja tulee varmasti jatkumaan tulevaisuudessakin, kun "valvovat" tahot (ympäristöministeriö ja ARA) ovat nyt yhdessä todenneet, että "toiminta ei ole omakustannusperiaatteen vastaista".

Tiedotteissaan ja vastauksissaan asukkaiden kyselyihin ympäristöministeriö ja ARA eivät ole vastanneet suoraan seuraaviin kysymyksiin:

• Onko AVAIN Asumisoikeus Oy:n vastikeale laillista ja kohteleeko se tasapuolisesti asukkaita?

• Kuinka pitkä vastikkeiden alennus uusille asumisoikeusasukkaille ei ole omakustan-nusperiaatteen vastaista? 

•  Onko vastikeale hyväksyttävää kaiken kokoisissa asunnoissa?

Helsingin Sanomien artikkelissa 31.1.2015 apulaisjohtaja Huuhka sanoi myös, että ”asunto voidaan vuokrata lyhyeksi aikaa, jos ei löydy uutta asumisoikeuden haltijaa". Ympäristöministeriö ja ARA eivät ole kuitenkaan vastaanneet seuraaviin asumisoikeusasuntojen vuokrausta koskeviin kysymyksiin:

• Kuinka pitkäksi aikaa yhtiö voi vuokrata asumisoikeusasunnon, jos siihen ei löydy asukkaita? 

• Koituvatko vuokratulot ko. taloyksikön hyväksi vai menevätkö ne tasauksen kautta valtakunnalliseen ”yhteiskäyttöön” vai voiko yhtiö vapaasti päättää niiden käytöstä?

Ympäristöministeriön ja ARAn kannanotot vastikealeen ovat ympäripyöreitä, mikä antaa AVAIN Asumisoikeus Oy:lle ja muille "asumisoikeusyhteisöille" vapaat kädet millaisiin tahansa vastikealennuksiin. AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaille vastikealennusta merkittävämpi asia lienee toistaiseksi kuitenkin vielä se, että yhtiö ei kerro omistamansa talon asukkaille ja asukkaiden edustajille, onko kaikki asunnot käytössä asumisoikeusasuntoina vai onko joku asunto/jotkut asunnot vuokrattu. Asukkaat eivät voi myöskään tarkastaa sitä esimerkiksi ARAlta, koska "asia ei kuulu ARAn toimivaltaan". Onko näin?

Asumisoikeustalon asuinhuoneistojen käytöstä säädetään asumisoikeuslain (Laki asumisoikeusasunnoista 16.7.1990/650) 45 §:ssä mm. seuraavaa:

Asumisoikeustalon asuinhuoneistoja on ensisijaisesti käytettävä asumisoikeuden haltijoiden asuntoina. Toissijaisesti asuinhuoneistoja voidaan käyttää vuokralaisten asuntoina.

Asumisoikeuslaissa ei ole mainittu, kuinka kauaksi aikaa yhtiö voi vuokrata omistamansa asumisoikeusasunnon ja kenelle. Tähän kysymykseen ei ole otettu kantaa myöskään ARAn (Rossilahden ja Huuhkan) tiedotteessa 6.2.2015 eikä ympäristonministeriön (Post) vastauksessa 20.2.2015. Kumpikaan taho ei ole vaivautunut vastaamaan myöskään kysymykseen "Koituvatko vuokratulot ko. taloyksikön hyväksi vai menevätkö ne tasauksen kautta valtakunnalliseen ”yhteiskäyttöön” vai voiko yhtiö vapaasti päättää niiden käytöstä?".  Ainakin taloyksikön asumisoikeusasukkaiden näkökulmasta ainoa oikea käytäntö olisi, että vuokralaiset osallistuisivat ainakin taloyksikön hoitokulujen ja käyttökorvausten maksamiseen. Voisiko joku kertoa, mikä on nykyinen käytäntö ja mihin lakiin se perustuu?